Viipurin linna kohoaa pienellä kalliosaarella Suomenlahden Linnasalmessa. Kannaksen luoteisosan Viipuri kuuluu Leningradin alueen suurimpiin kaupunkeihin. Linna on Venäjällä harvinainen länsimaisen sotilasarkkitehtuurin edustaja. Ruotsalaiset rakensivat linnan etuvartioasemaksi itään suuntautuvien valtauksien tueksi, ja se pysyi tärkeänä rajalinnana niin ruotsalaisten kuin venäläistenkin hallussa.

1293 Ruotsalaiset ristiretkeläiset perustavat Viipurin linnan kolmannella ristiretkellään marski ja sijaishallitsija Torkkeli Knuutinpojan johdolla. Saaren ylängölle rakennetaan kivinen sakaramuuri, jonka sisällä on nelikulmainen graniitista muurattu Pyhän Olavin torni. Linnan alueella sijaitsee muitakin asuin- ja talousrakennuksia.

1403 Viipuri saa kaupunkioikeudet. Linna toimii ruotsalaisten kuninkaiden käskynhaltijoiden residenssinä. Myöhemmin sen kamareihin on majoittunut kuninkaita, sotapäällikköjä ja linnoittajia.

1442 - 1448 Ruotsin tuleva kuningas Kaarle Knuutinpoika Bunde vahvistaa linnaa rakennuttamalla eteläisen muurin. Linnaa ajanmukaistetaan. Palotornista laskeutuu Turun sillalle nostosilta. Useita uusia torneja kohoaa muurien ylle.

1470-luku Käskynhaltija Eerik Akselinpoika Tottin aloitteesta linnan edustalle kasvaneen kaupungin ympärille rakennetaan kivimuuri, johon kuuluu kymmenen tornia.

1495 Vanhan vihan aikana venäläiset piirittävät Viipuria, mutta valtaus epäonnistuu. Perimätiedon mukaan Viipurin pamaus, ehkä linnasta kuulunut räjähdys tai mahdollisesti taivaan valoilmiö, säikäyttää joukot tiehensä.

1560-1568 Kustaa Vaasan käytyä linnassa 1555 varustuksia aletaan uudistaa. Tykistön kehittyminen ja uusi Venäjän sodan uhka pakottavat vahvistamaan erityisesti koillisrintamaa. Pyhän Olavin torni osin puretaan ja sitten korotetaan tiiltä luonnonkiven sijaan käyttäen. Palotorni ja portinvartijan talo yhdistetään nykyiseksi Komendantintaloksi.

1599 Vaasan poika ja tuleva kuningas Kaarle-herttua mestauttaa Viipurissa kuningas Sigismundin kannattajia.

1617 Stolbovan rauhan tuloksena Viipuri menettää rajakaupungin aseman.

Suuren Pohjan sodan aikana venäläiset yrittävät valloittaa Viipurin useita kertoja. Valtaus onnistuu 1710.

1800-luvun alussa Viipuri on tärkeä Suomen suuriruhtinaskunnan kaupunki. Linnassa on myös tykistövarastoja, sota-arkisto ja vankisellejä. 1800-luvun kuluessa linnan keskiaikaisten sisätilojen jäänteet tuhoutuvat kahdessa suuressa tulipalossa. Vuosisadan lopulla linnan kerroslukua muutetaan, välipohjia, kattoja, lattioita ja seiniä uusitaan.

1918 Viipuri liitetään Suomen tasavaltaan ja linna siirtyy Suomen sotilasviraston haltuun. Linnassa pidetään varuskuntaa.

1939-1945 Toisen maailmansodan aikana Viipuri siirtyy valtakunnalta toiselle kolme kertaa. Maaliskuussa 1940 suomalaisjoukot vetäytyvät kaupungista ja Puna-armeijan joukot valloittavat sen. Elokuussa 1941 tulee venäläisten vuoro poistua Viipurista. 20. kesäkuuta 1944 neuvostojoukot valtaavat kaupungin uudelleen.

1944-1964 Linna on neuvostoarmeijan joukkojen käytössä.

Jo 1911-17 Viipurin linnassa sijaitsi Pietari Suurelle omistettu sotamuseo. Sotien jälkeen alkoivat 1964 restaurointityöt, kun rakennussuojeluseura ja museo ottivat vähitellen haltuunsa sotaviraston vapauttaman linnan. Nykyään linna on kokonaisuudessaan Viipurin linnan valtiollisen museon hallinnassa. Korjaustyöt ovat jatkuneet, joskin hitaasti.

Linnan rakennuksista Pyhän Olavin torni lienee tärkein. 48,6 metrin korkuisena se on ikäluokassaan pohjoismaiden korkeimpia torneja. Tornista näkyy ympäröivää maisemaa jopa 30 km säteellä. Museossa on esillä historiaan, meriarkeologiaan ja karjalaiseen luontoon liittyviä näyttelyjä. Turisteille on tarjolla erilaisia opastuksia. Linnassa pidetään vuosittain monenlaisia perinnejuhlia ja mm. musiikkitapahtumia.

Viipuri on hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien päässä Suomen ja Venäjän kaupungeista. Museo on auki ti-su klo 11-19.