Turun linna on perustettu Aurajoen kallioiselle saarelle 1280-luvulla. Sotilaiden linnaleiristä kehittyi keskiaikana jyhkeä hallintolinna, joka on ollut moneen otteeseen sotien näyttämönä, mutta jonka kautta ovat myös monet kulttuurivaikutteet levinneet Suomeen. Linnassa vietettiin 1500-luvulla loistokasta renessanssielämää. Linna ja yhtä vanha tuomiokirkko ovat kautta vuosisatojen olleet Turun kaupungin tunnuksia.

1280-luvulla Ruotsin kuningas nimittää Suomen Turkuun ensimmäisen käskynhaltijan Kaarle Kustaanpojan. Linnaleirin rakennustyöt alkavat. Suomi vakiinnuttaa asemansa Ruotsin valtiokoneistossa.

1300-luvun alussa suorakaiteen muotoinen harmaakivestä rakennettu leirilinna porttitorneineen sekä muurin harjaa kiertävine ampumakäytävineen muutetaan suljetuksi hallintolinnaksi. Keskiaikainen kuninkaansali valmistuu. Kuningas Maunu Eerikinpoika vierailee linnassa kahdesti.

1300-luvun lopulla mm. laamanni Bo Joninpoika Grip laajentaa linnaa ja rakennuttaa keskiaikaisen kuninkaansalin holvit uudelleen. Eteläinen siipi korotetaan koko pituudeltaan.

1400-1500-lukujen taitteessa rakennetaan valtionhoitaja Sten Sturelle nimetty pohjoissiiven ristiholvattu kirkko.

1500-luvun puolivälissä kuningas Kustaa Vaasan aikana Turun linnaan rakennetaan porrastorneja ja renessanssikerros. Kustaa Vaasan pojasta Juhanasta tulee Suomen herttua.

1556-1563 Rakennustyöt jatkuvat. Juhana herttua ja hänen puolalainen puolisonsa Katarina Jagellonica viettävät loistokasta hovielämää kahdeksan kuukauden ajan. Eerikin joukot valloittavat linnan ja herttuapari viedään vangittuna Ruotsiin.

1570-1571 Esilinnan kuusikulmaisen tornin vankilassa viruu kuningas Erik XIV.

1614 päälinna vaurioituu tulipalossa kuningas Kustaa II Aadolfin vierailun aikana. Kunnostustyöt jäävät vähäisiksi. Linnan elämä keskittyy esilinnan puolelle.

1623 Turun hovioikeus aloittaa toimintansa linnassa.

1635 Maaherran residenssi ja lääninkanslia sijoitetaan Turun linnaan.

1637-1640, 1648-51 Kenraalikuvernööri Pietari Brahe virkamiehineen asuu Turun linnassa ja tekee tarkas-tusmatkoja eri puolille Suomea.

1713-1721 venäläiset joukot asuvat linnassa Uudenkaupungin rauhaan asti.

1770-luvulla esilinna muutetaan vankilaksi, kruununpolttimoksi ja viljavarastoksi. Vankila toimii vuoteen 1891 saakka.

1881 Turun kaupungin historiallinen museo aloittaa toimintansa linnassa.

1941 päälinna vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa.

1961 Sotien jälkeen käynnistyneet kunnostustyöt valmistuvat. Linna palautetaan keskiaikaiseen ja osin 1500-luvun asuunsa. Ulkoasu säilytetään yksinkertaisessa 1700-luvun muodossa.

1975-1986 Esilinnan peruskorjaustyö

1987-1993 Päälinnan korjaustyö, jossa tehtiin teknisiä uudistuksia ja linnan luentosali.

Nykyisin linnassa on kaupungin historiasta kertovia näyttelyitä ja 1600-1800-lukujen sisustustyylejä esitte-leviä huoneita sekä Raha- ja mitalikabinetti. Linnan historiasta kertovat Juhana herttuan hovia esittävä pienoismalli aikakauden tyylin mukaisesti puettuine nukkeineen, kuningas Eerik XIV:n vankila, Brahen sali sekä pyöreän tornin vankilat sekä Turun linnan tonttu-ukon aarrekammio.

Päälinnan puolella on linnan eri rakennusvaiheita esittävät pienoismallit ja ullakkokerrokseen rakenne-tuissa näyttelyhalleissa on esillä museokokoelmien aarteita. Eri aikakausien lelut kiinnostavat niin lapsia kuin aikuisiakin. Päälinnan museokierrokseen kuuluu 25 ja esilinnan yli 30 huonetta.

Linnassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, koko perheen tapahtumia, seminaareja ja konsertteja. Turun linnan kirkko on yksi kaupungin suosituimmista vihkikirkoista. Museomyymälä Fataburissa on myytävänä julkaisuja, tekstiilejä, lahjaesineitä ja matkamuistoja. Juhana Herttuan Kellarissa voi nauttia suolaista ja makeaa.