Lappeenranta sijaitsee 1600-luvulta peräisin olevalla Lappeen markkinapaikalla Saimaaseen pistävällä niemellä Etelä-Karjalassa. Lappeenrannan linnoituskaupunki rakennettiin Salpausselkää pitkin kulkevan vanhan "Viipuriin ylisestä tiestä" haarautuvan Savoon ja Olavinlinnaan johtavan tien varteen.

1649 Ruotsi perustaa Lappeenrannan kaupungin.

1668 Kaupunkioikeudet peruutetaan.

1721 Ruotsi perustaa Lappeenrannan linnoituskaupungin. Linnoitus muodostuu kenraali Axel Löwenin suunnittelemasta epäsäännöllisestä bastionirintamasta, jonka sisään rakennetaan ruutukaavoitettu varuskuntakaupunki Välimeren maiden renessanssiaikaisen ihannekaupunkimallin mukaisesti. Lappeenrannan esikuvana voidaan pitää Maltan pääkaupunkia Vallettaa.

1743 Turun rauhan yhteydessä Lappeenranta liitetään Venäjään.

1791-92 Linnoitusta täydennetään kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla osana uutta Pietarin puolustusjärjestelmää.

1810 Lappeenrannan linnoitus lakkautetaan. Linnoituksen alue jää varuskunnan käyttöön ja sinne rakennetaan uusia kasarmeja. Osa rakennuksista muutetaan vankilaksi.

1976 Kunnostustyöt alkavat.

1990-luvulla Linnoitus muodostetaan Lappeenrannan kaupunginosaksi.

Lappeenrannan linnoituksen kunnostustyö Museoviraston ja Työministeriön sekä kaupungin yhteistyönä on loppusuoralla. Historiallinen rakennuskanta on pääosin kunnostettu. Linnoituksesta on muodostunut elävä kulttuurikaupunginosa. Entisissä varuskuntarakennuksissa toimii mm. Etelä- Karjalan museo ja taidemuseo, taiteilijoiden ja käsityöläisten työpajoja, Lappeenrannan ortodoksinen kirkko ja seurakuntakoti, Lasten kuvataidekoulu ja kahvila. Lappeenrannasta on maantieyhteys Venäjälle Nuijamaan kautta. Pietarin-Helsingin juna pysähtyy Lappeenrannan Vainikkalan asemalla. Linnoituksen vierestä on kesäisin laivayhteys Saimaan kanavaa pitkin Viipurin.