Kyminlinna sijaitsee Kymijoen itäisen ja läntisen haaran liittymäkohdassa. Venäläiset rakensivat 1791 tälle sotilaallisesti tärkeälle joenylityspaikalle pienen tähdenmuotoisen kenttälinnakkeen. 1800-luvun alkuvuosina kävi selväksi, että paikalle oli rakennettava tehokkaampi puolustuslinnake. Vuonna 1803 aloitettiinkin rakentaa hollantilaissyntyisen kenraali Peter van Suchtelenin suunnitelmien mukaisesti uudenaikaista kaponierilinnoitusta. Kyminlinna perustettiin suojaamaan Ruotsinsalmen linnoituskaupunkia ja sotasatamaa, joiden kanssa se muodosti Ruotsinsalmen-Kyminlinnan kaksoislinnoituksen. Kyminlinnan tuli hallita koko Hovinsaarta niin, ettei Ruotsinsalmen valloittaminen maan puolelta onnistuisi. Linnoituksen tuli myös sulkea Etelä-Suomen valtatien liikenne Kymin suistomaan tärkeimmältä ylikulkupaikalta. Tämän lisäksi linnoitus päätettiin myös tehdä niin vahvaksi ja suureksi, että se kestäisi ilman ulkopuolista apua pidempääkin piiritystä ja pystyisi antamaan tulitukea sen lähellä käytävissä taisteluissa. Omana aikanaan Kyminlinna luokiteltiin pitkäaikaiseksi linnoitukseksi, joita myöhemmin alettiin kutsua ns. makasiinilinnoituksiksi.

1803 - 1817 Kyminlinnassa toimi venäläinen varuskunta, jonka tarpeisiin rakennettiin tilapäisiä puukasarmeja.

1922 - 1939 Kyminlinnaan sijoitetaan Sisäasiainministeriön alainen pakolaishuoltola.

1939 Kyminlinna siirtyy Suomen puolustusvoimien käyttöön.

1982 käynnistyy Kyminlinnan restaurointi.

Kyminlinna siirtyi siviilikäyttöön vuonna 2005 ja sen avaamista matkailu- ja kulttuurikäyttöön valmistellaan.