Käkisalmen linnoitus sijaitsee toisen maailmansodan jälkeen Priozerskiksi nimetyssä kaupungissa. Priozerskia on kutsuttu Käkisalmen lisäksi myös Korelaksi ja Kexholmiksi.

Muinaiskarjalainen Käkisalmen linnake rakennettiin viimeistään 1200-luvun keskivaiheilla aivan Vuoksen suulle, Laatokan rannalle. Salmella sijaitsi kauppapaikka ja Käkisalmen suurkylä, karjalainen heimokeskus. Kronikoiden mukaan ruhtinas Rurik kuoli juuri Käkisalmeen. Linnoituksen ainutkertaisuus johtuu sen kivimuurien ja Karjalan luonnon muodostamasta harmonisesta kokonaisuudesta.

1294 -1295 Ruotsalaiset ritarit valtaavat linnakkeen muutamaksi kuukaudeksi. Käkisalmen ruotsinkielisen nimen oletetaan periytyvän tältä ajalta

1310 Novgorodilaiset rakentavat uuden vahvan linnoituksen Vuoksen suistossa sijaitsevalle saarelle, kaksi kilometriä Laatokan rannasta

1364 Käkisalmen puulinnoitukseen rakennetaan ensimmäinen kivitorni Novgorodin ruhtinaan käskynhaltija Jakobin toimesta

1478 Käkisalmen kaupunki siirtyy Novgorodilta Moskovan valtapiiriin

1580 Ruotsalainen sotapäällikkö Pontus de la Garde saa kaupungin haltuunsa. Linnoitussuunnittelija Jakob van Stendahlin suunnitelmien pohjalta linnoitusta täydennetään pyöreällä tornilla, asevarastolla, ruutikellarilla ja kolmella bastionilla. Lisäksi vallit päällystetään kivellä. Linnoituksesta tulee muodoltaan länsimainen. Venäläiset valloittavat linnoituksen vuosiksi 1597-1611

1630-1650 Ruotsi rakentaa Vanhan linnoituksen viereen Uuden linnoituksen - muodoltaan säännöllisen linnakkeen, jossa on viisi bastionia ja sisällä ruutukaavaan suunniteltu kaupunki

1710 Pietari Suuren joukot palauttavat Käkisalmen Venäjälle, linnoituksen rakenteiden uudistaminen ja vahvistaminen alkaa. Esimerkiksi nykyään museona toimiva asevarasto rakennetaan 1776. 1700- ja 1800-luvuilla vanha linnoitus toimii myös vankilana

1791-1795 Käkisalmen linnoitus vahvistuu päällikkö Aleksandr Suvorovin alaisuudessa ja saa tärkeän roolin Pietarin uuden puolustusjärjestelmän osana

1810 Käkisalmen linnoitus lakkautetaan, Uuden linnoituksen alue jää sotilasvaruskunnan käyttöön, ja kasarmeja rakennetaan rykmenttien majoittamiseksi kaupungissa

Vanhaa linnoitusta alettiin kunnostaa jo 1880-luvulla, ja 1894 sen pyöreään torniin sijoittui etnografinen museo. Samaan aikaan Uusi linnoitus palveli psykiatrisena sairaalana, ja neljä sen viidestä bastionista tuhottiin. Sotien aikana linnoitukset olivat sekä suomalaisten että venäläisten joukkojen käytössä, Uusi linnoitus myös sotilassairaalana. Restaurointityöt käynnistyivät uudelleen 1950-luvun lopussa, ja 1960-luvulla asevarastoon avattiin museo.

Vanha linnoitus on kaupungin kulttuurihistoriallinen keskus. Vuodesta 1880 lähtien siellä on vietetty laulu- ja musiikkijuhlia, konsertteja, nähty ritariturnajaisia ja teatteriesityksiä. Tällä hetkellä valmistellaan pysyvien museokokoelmien ulottamista kaikkiin Vanhan linnoituksen rakennuksiin.

Nykyään Priozerskin läpi kulkee autotie ja rautatie, jotka yhdistävät kaupungin Pietariin ja Suomen kaupunkeihin.