Kajaanin linna sijaitsee Kainuun maakunnan pääkaupungissa Kajaanissa. Se on rakennettu Oulujärven vesistöön laskevan Kajaaninjoen keskellä sijaitsevaan saareen ja sijaitsee nykyisen kaupungin keskustassa. Linna on Kajaanin kaupungin historiallinen vertauskuva.

1604 Ruotsi aloittaa Kajaanin linnan rakentamisen. Sen tarkoitus on suojata Pohjois-Pohjanmaata Venäjän karjalaisten hävitysretkiltä ja valvoa pitkän vesistöreitin käyttäjiä. Samalla Kajaanin linna muodostaa Ruotsin Jäämeren politiikan tukikohdan. Piirustukset laatii muurari Iisak Rasmuksenpoika ja työnjohdosta vastaa Pohjanmaan käskynhaltija Isak Behm. Linna käsittää aluksi suorakaiteen muotoisen linnanpihaa ympäröivän kehämuurin, jonka lyhyille itä- ja länsisivuille rakennetaan pyöreät tykkitornit. Kajaanin linna on pohjoismaiden viimeinen arkkitehtuuriltaan keskiaikaistyyppinen varustus.

1619 Kajaanin linnan ensimmäisen rakennusvaiheen päättyessä linna jää keskeneräiseksi ja sitä käytetään vankilana.

1636 Kajaanin linnan kuuluisin vanki, osallistumisesta katoliseen vastauskonpuhdistushankkeeseen syytetty ruotsalainen historioitsija Johannes Messenius vapautuu. 20-vuotta kestäneen vankeutensa aikana hän on kirjoittanut moniosaisen Scondia Illustrata- historiateoksen.

1650 Kreivi Pietari Brahe (1602-1680) saa Kajaanin vapaaherrakunnan läänityksekseen.

1651 monipuolisena hallintomiehenä ja erilaisten taloudellisten ja henkisten uudistusten puolestapuhujana tunnettu Pietari Brahe perustaa linnan yhteyteen Kajaanin kaupungin, josta hän suunnittelee laajan vapaaherrakuntansa pääkaupunkia. Samalla hän antaa määräyksen linnan kohentamisesta.

1666 Pietari Brahen käynnistämät Kajaanin linnan täydennystyöt valmistuvat. Itäiseen tykkitorniin on rakennettu kaksi siipivarustusta. Linnanpihaa ympäröivien 1-kerroksisten, osittain 2-kerroksisten rakennusten holvattujen tilojen päälle on varustettu patteri.

1716 suuren Pohjan sodan yhteydessä Venäjä piirittää Kajaanin linnaa viisi viikkoa. 4000 sotilaan piiritysjoukkoa johtaa kenraali Tsekin. Piirityksen päätteeksi venäläiset räjäyttävät linnan. Kapteeni Juhana Henrik Fieandt 50-miehisine puolustajajoukkoineen kuljetetaan sotavankeuteen Venäjälle.

1721 Uudenkaupungin rauhassa Kajaanin linna palautuu Ruotsille. Linnassa pidetään pientä varuskuntaa 1790-luvulle saakka. Muurit kuitenkin rapistuivat ja kajaanilaiset hakevat sieltä kiviä talojensa kivijalkoihin.

Kajaanin linnan kautta on aina kulkenut siltayhteys joen yli. Alkuaan silta kulki matalalla ja kevättulvat rikkoivat sen. Kun linna raunioitui, paikalle rakennettiin korkeampi puusilta. Se on 1930- luvulla korvattu betonisillalla, jota on 1970-luvulla levennetty. Linnanrauniot ovat jääneet sillan alle. Viime vuosina on ollut esillä ajatus ajoneuvoliikenteen kieltämisestä linnan sillalla. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä kaupungissa tullaan tekemään Kajaaninjoen ylittävän liikenteen suhteen jonkinlaisia konkreettisia ratkaisuja.

Kajaanin linnan muureja on kunnostettu useaan eri otteeseen, mm. 1800-luvun lopulla, 1930- ja 1980-luvulla. Vuosina 2003-2007 Kajaanin kaupunki ja Museovirasto ovat yhteistyössä tutkineet ja kunnostaneet linnanraunioita ja sen ympäristöä. Tarkoitus on kehittää koko jokimaisemaa ja linnanraunioita sekä matkailukohteena että pienimuotoisten tapahtumien järjestämisessä. Kajaanin linnanraunioiden etuna on niiden sijainti kaupungin keskustassa. Siten ne ovat suosittu tutustumiskohde.