Izborskin linnoitus sijaitsee 30 km länteen Pihkovan kaupungista. Linnoitus sekä koko ympäröivä laakso muodostavat ainutlaatuisen kulttuurimaisemallisen kokonaisuuden kylineen, kartanoineen ja luonnonnähtävyyksineen. Izborsk kuuluu Luoteis-Venäjän vanhimpiin kaupunkeihin, ja taruissa se mainitaan eräänä v. 862 Venäjää hallitsemaan kutsuttujen varjagiruhtinaiden kaupunkina. 1500-luvun kronikoiden mukaan Izborsk oli tärkeydessään Pihkovaan verrattavissa oleva keskus.

1000-luvulla Izborskin paikalla seisoo Luoteis-Venäjän tukikohtiin kuuluva kivilinnake, joka käy muutamassa vuosisadassa riittämättömäksi.

1330 uuden linnoituksen pystytys viereiselle kukkulalle on saatettu valmiiksi. Samalla myös kaupunki siirtyy ja laajenee.

Linnoitus on epäsäännöllisen kolmion muotoinen. 1300-luvun alussa linnoituksen muodostavat ainoastaan muurit sekä yksi torni. Jyrkkinä laskeutuvat rinteet lisäävät puolustustehoa, ja loivaa lounaisrinnettä on täydennetty kaivannoin ja vallein. Linnoituksesta johtaa salakäytävä lähteelle. Jo 1300-luvulla kaupunkiin nousee Nikolan katedraali, joka edustaa pihkovalaisen kirkkoarkkitehtuurin varhaisimpia vaiheita.

1340- ja 1360-luvuilla Lukuisia hyökkäyksiä ja saartoyrityksiä. Linnoitus ei antaudu.

1400-luvulla Pihkovan maat irtautuvat Novgorodista ja linnoituksella on ratkaiseva merkitys liiviläisten ritarien torjunnassa. Kiristynyt poliittinen tilanne ja tuliaseiden yleistynyt käyttö pakottavat vuosisadan lopulla lisäämään tornien määrää. Yhteensä niitä on säilynyt kuusi, joista viisi pyöreitä ja yksi neliömäinen. Neljä tornia rakennetaan länsimuuriin kiinni, Pihlaja- ja Pimeä torni (Rjabinovka, Temnushka) pystytetään linnoituksen lounaisosaan ja Kellotorni (Kolokolnaja) kohoaa kaakkoislaidalla. Tornien korkeus vaihtelee nykyään 13:sta 19 metriin. Rakennettaessa oli ajateltu myös tilannetta, jossa jo kaupunkiin päässeiden vihollisten hyökkäyksiä torneihin jouduttaisiin torjumaan. Linnoituksessa on kaksi porttia ja kolme kätkettyä ulospääsykäytävää. Portteihin liittyy nokkela kaksoismuurirakenne, joka tekee hyökkäyksen niiden kautta vaikeaksi.

1406 ja 1480 saartoyrityksiä, joiden yhteydessä ympäristön kyliä tuhotaan

1510 Pihkova ja Izborsk joutuvat Moskovan Venäjän osaksi, Moskovasta tulevat myös linnoituksen uudet puolustajat

1500-luvulla Izborskilaiset osallistuvat Liivin sotaan (1558-1582). Izborsk joutuu liettualaisjoukkojen haltuun vuonna 1569, mutta kaupunki vallataan strategisesti tärkeänä takaisin jo muutamassa viikossa. 1570 itse Iivana Julma vierailee kaupungissa. Kaupunki joutuu puolalais-liettualaisen unionin valtaan myös 1581-82

1600-luvulla linnoitusta parannellaan edelleen, koska sillä on vielä sotilaallista merkitystä. Vasta Uudenkaupungin rauhan jälkeen raja siirtyy kauas Izborskista. 1700-luvun loppuun mennessä Izborsk on kutistunut pikkukaupungiksi.

1800-luvulla katedraali varustetaan kellotornilla ja linnoituksesta tehdään mittauspiirustuksia. Linnoituksen ja tornien restaurointi alkaa pienimuotoisena.

Viimeksi linnoitus on perusteellisesti tutkittu ja dokumentoitu niin arkkitehtuurin kuin arkeologian osalta vuosina 2000-2001. Samalla on jälleen käynnistetty korjaustyöt.

Izborskin museotoimi tarjoaa erilaisia teemaopastuksia, näyttelyitä ja festivaaleja. Vuosittain Izborskissa vietetään laskiaista, juhannusta ja heinäkuun lopussa kaupunkipäivää - "Vallijuhlaa", säännöllisesti pidetään myös käsityömessuja. Museot ovat avoinna päivittäin 09.00-17.00 ja lomakaudella (toukokuulta syyskuun loppuun) 11.00-19.00