Ylinen Viipurintie muodosti yhteyden keskiaikaisten Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä. Turusta Hämeenlinnaan kulkeva osuus, Hämeen Härkätie kulki Liedon, Marttilan, Kosken, Someron ja Rengon kautta. Se jatkui Hämeenlinnasta ylisenä Viipurin tienä, joka suuntautui Salpausselän harjua pitkin Lahteen ja sieltä edelleen Kouvolan kautta Lappeenrantaan ja Viipuriin.

1700-luvulla ylisestä Viipurin tiestä muodostui sotilaallisesti tärkeä reitti, jota pitkin vuoroin Ruotsi, vuoroin Venäjä pyrki etenemään. Turun rauhan 1743 rajalinja kulki tien katkaisevassa Kymijoessa. Se ylitettiin soutaen Ruotsin Keltin ja Venäjän Ruotsulan vartioasemien väli.

Itse Kustaa III ratsasti ylistä Viipurin tietä pitkin johtaen yritystä vallata takaisin Kaakkois-Suomi. Sota päättyi kuitenkin tuloksetta, mutta tien varrella kesäkuussa 1789 käyty Utin taistelu osoitti Venäjälle tien läntisimmän linnakkeen Utin rakennuspaikan. Idemmäs ylisen Viipurin tien varteen oli jo vuonna 1773 rakennettu Davidovin, Taavetin linnoituskaupunki.

Ylinen Viipurin tie, nykyinen valtatie 6 noudattaa edelleen pääpiirteissään vanhaa linjaansa. Sen viereen rakennettiin 1870 valmistunut Pietariin johtava rautatie, joka kuitenkin Kouvolan jälkeen suuntautuu kulkemaan eteläisen, alisen Viipurin tien reittiä.